Aloitinpa tuossa eilen Pilateksen,kun päätin päättää kotona makoilun (edes kerran viikossa)
Tavoitteena nostaa yleiskuntoa (jaksaa juosta paremmin yhä uteliaamman juniorin perässä)
ja että pääsisi edes kerran viikossa oikeasti ulos kämpästä ilman muksuja.
Minulla ei ollut haisuakaan pilateksesta,mitä nyt googletin termin ja epämääräinen käsitys koko touhusta lähdin humppaamaan.
Takaraivossa kyti muisto yläasteen liikuntatunnit,hauska arvuutusleikki että kuka ei kuulu joukkoon.
Siellä kun oli sali täynnä suunnistusta/ratsastusta/hiihtoa harrastavat aktiiviset nuoret ja MINÄ
Koko pilates tunti oli positiivinen yllätys kaikenkaikkiaan.
Sali ei ollutkaan täynnä tulevia fitnesstähtösiä vaan ihan samanlaisia taviksia kuin minä!
Ohjaaja oli tietysti pro,mutta hyvällä tavalla.Jaksoi ohjata oikeat hengitystekniikat,eikä nauranut
Shame it,mutta en omista ensimmäisiäkään urheilukamppeita,eli shoppailemaan käy mutsin tie.
Sitten onkin pakko,jos ei muuten kuin uusien vaatteiden takia jaksettava käydä humppaamassa.
Jos tämä olis se mun juttu,eikä kamppeet jäisi käsipainon tapaan pölyttymään kaapin pohjalle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti