Se oli taas viikonloppu

Syksyisen viikonlopun sademäärä on aina vakio.Sitä tulee niin perkeleesti.
Eli bye bye ulkoilut,kävelylenkit tai ylipäätänsä nenän näyttämäinen kodin ulkopuolella ellei pakollista kauppareissua lasketa.Missä tämä sai käydä yksin(!!!) kun isäntä katsoi pentujen perään.
Ja kaikki meni hyvin.Pieni kiusanhenki minussa saattoi toivoa jotain pienempää tai suurempaa katastrofia,itse kun on välillä helisemässä muksujen kanssa.Toinen on vielä niin pieni,ettei älyä että se uuni tosissaan on kuuma,johtoja ei syödä,eikä tuolien kanssa kaatuminen ole oikeastikaan kiva juttu.
Napero taas fanittaa isiä ihan täysillä. Melkein ihan sama,mitä pyydetään,se myös tehdään.Sama ilmiö ei käytännössä toteudu mun kanssa-vaatii yleensä vähintään kolmen kerran,enintään kuusi toistokertaa eri äänensävyillä ja ja volyymilla ennenkuin asia rekisteröidään.
Äiti on aina äiti.

Miksi pitää olla ihimsen niin masokisti,että haalii viikonlopuksi kourallisen tehtäviä,mitkä olisi voinut hoitaa viikolla kun napero on tarhassa ja juniorin olisi voinut dumpata hetkeksi mummilaan?
Mutta eeeei,ne kasataan viikonlopuksi,kas näin;
Vohveleiden paisto perjantai-iltana,kun isäntä on vielä iltavuorossa,napero pyörii jaloissa valmiina nakertamaan läppärin johtoa tai naapureiden iloksi paukuttamassa patteria mukilla
Napero istua tapitti (ihme ja kumma) onnellisena katosomassa piirrettyjä,mitkä toimii erinomaisena ajanvietteenä sadepäivänä (ja samantien provosin keskustelupalstan mutseja huonolla äitiydellä mutta evvk)
Meinasin jo paiskata koko #?!# !! vohvelit seinään,kunnes kuin taiskaiskusta napero istuutui pöytään vinkumatta,juniori ei enää jaksanut pyöriä termiittinä lattialla ja meillä oli oikeasti kivaa.
Keittiö näytti tietenkin tältä,kun en handlaa kokkausta siistiin tyyliin kuten mitä tänään syötäisiin ohjelmassa,missä taikinat sun muut on jo valmiiksi tehdyt ;)

Viikonlopun tiivistelmänä voisin heittää,että iloa ja porua suhteutettuna toisiinsa melko tasapuolisesti,sadepäivien sisälläolopakko-hepulit hengissä koettu,melko puhtaaksi skrapattu vohvelirauta sekä pari siivottua kaappia.Go mama!

Ps.Ai niin,sunnuntaina sain päähäni alkaa laittaa seuraavan päivän ruokaa.Napero tuijotti onnellisena mikki hiirtä ja juniori kuolasi lelulaatikon leluja niin olisin voinut keskittyä NCIS:ään mutta nöy,ei voi rentoutua.
Kas tässä possukastikkeen ohje,mikä on saanut isännältä valtavasti kehuja (minä kun en syömävammaisena syö punaista lihaa,niin en tiedä miltä maistuu)

Tosi heleppo possukastike

400 g maustamatonta porsaan suikalelihaa
1prk valion kolmen sipulin ruokakakermaa
1 lihaliemikuutio
pari porkkanaa

Ruskista kevyesti lihat,nakkaa joukkoon pieneen vesitilkkaan sekoitettu lihaliemikuutio
Sitten kaikki ainekset sekaisin uunivuokaan (mieleuiten kannellinen) ja tunnin verran 200c uunin keskitasolla :)
Ai niin,pilko se porkkana :D